Petteri Orpon johdolla käydyt hallitusneuvottelut ovat päättyneet juuri niin huonoon lopputulokseen kuin osattiin odottaa. Säätytalolla on kuunneltu suu messingillä EK:n ja työnantajapuolen toiveita, mutta muiden puheenvuorot ovat kaikuneet kuuroille korville. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusohjelmassa puututaan mm. luottamusmiesten asemaan, työehtosopimusten yleissitovuuteen ja lakko-oikeuteen.
Lakko-oikeus nauttii perustuslain suojaa
Ammatillinen yhdistymisvapaus ja “vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi”, ovat perustuslaissa suojattuja oikeuksia (PeL 13:2 §).
Vaikka lakko-oikeudesta ei ole suoraan säädetty perustuslaissa, katsotaan sen kuitenkin nauttivan perustuslain suojaa. Kun perusoikeusuudistusta valmisteltiin vuonna 1993 todettiin lakiesityksen esitöissä, että “osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ammattiyhdistystoimintaan tai lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen ei ole hyväksyttävä peruste esimerkiksi työstä erottamiseen tai erilaiseen kohteluun työelämässä.” (HE 309/1993)
Tuohon lauseeseen perustuu työtaisteluoikeuden perustuslain suoja, jonka myös perustuslakivaliokunta on tulkintakäytännössään vahvistanut: “Työtaisteluoikeus liittyy valiokunnan mielestä perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvattuun ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Oikeuden yksityiskohtainen sisältö määräytyy kuitenkin olennaisesti tavallisen lain säännöksin. Lainsäätäjällä on valiokunnan mielestä myös oikeuden käyttämisen sääntelyssä verraten laaja harkintavalta. Työtaisteluoikeuden rajoituksia on arvioitava näitten lähtökohtien ja perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta.” (PeVL 12/2003 vp)
Uusi hallitus tulee lakimuutoksineen kolistelemaan maamme perusoikeuden rajoja ja – mitä todennäköisemmin – myös ylittämään ne. Niinpä ei ollutkaan yllätys, että uuden eduskunnan järjestäytyessä, Kokoomus varasi valiokuntajaossa itselleen mm. perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan paikan.
Kuljetusalojen ammattiliittojen lakko-oikeus on uhattuna
Mediassa olleiden tietojen mukaan hallitusohjelmassa tullaan rajoittamaan poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Tukilakot tuleva hallitus haluaa alistaa suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita olisivat ainoastaan ne, jotka ovat ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin”.
Jos tällainen lainmuutos menee läpi, se vaikuttaa suoraan mm. kaikkiin kuljetusalan ammattiliittojen lakko-oikeuteen. On selvää, että ammattiliitot eivät jää passiivisesti odottamaan, kun oikeistohallitus yrittää kyykyttää ammattiyhdistysliikettä ja suomalaista työväkeä.
Oikeistolainen hallitus hyökkää järjestäytynyttä edunvalvontaa vastaan
Hallitusohjelmassa halutaan ”laajennetaan paikallista sopimista” – ikään kuin se nyt olisi ollut jotenkin kiellettyä. Tähänkin saakka työnantaja on voinut paikallisesti sopia esim. työehtosopimusta paremmista palkoista. Oikeistohallitus haluaa nyt poistaa työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Myös mahdollisuutta sopia työlainsäädännöstä poikkeamisesta hallitus haluaa laajentaa. Näiden muutosten taustalla on vain yksi tavoite: heikentää ammattiliittojen asemaa ja pelotella työntekijät suostumaan työehtojen huononnuksiin ja jopa palkkojen leikkauksiin.
Ja jos työnantaja ei saa tahtoaan läpi, löytyy hallitusohjelmasta apu siihenkin. Hallitusohjelmaan on kirjattu raju muutos, jolla helpotetaan potkujen antamista työntekijälle. Kun laissa tällä hetkellä vaaditaan ”painavaa ja asiallista” syytä irtisanomiselle, niin jatkossa irtisanomiseen riittää pelkästään ”asiallinen” syy. Iltalehden haastattelema työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen onkin kuvannut suunniteltuja muutoksia historiallisen merkittäviksi.
Paluu pärstäkerroin-työnantajapolitiikkaan
Vallitsevassa lainsäädännössä asiallisuus ja painavuus ovat olleet yhdessä rinnakkain arvioitavia asioita.
”Asiallinen syy irtisanomiselle täyttyy todella helposti. Irtisanomiskynnystä on lähes mahdoton arvioida ennen kuin on olemassa uutta oikeuskäytäntöä siitä, missä kynnys menee. Koko oikeuskäytäntö menee siltä osin kokonaan uusiksi, jos muutos tulee”, sanoo Koskinen. Siis kun potkuja aletaan jakaa lain turvin pärstäkertoimen perusteella, kestää aikansa ennen kuin oikeuteen viedyt irtisanomispäätökset saadaan käsiteltyä ja uusia linjauksia on muodostunut.
Orpon äärioikeistohallitus jatkaa siitä, mihin Sipilän oikeistohallitus lopetti. Sipilän hallituksen aikana yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi. Orpon hallitus tavoittelee näemmä vähintään samaa.