Helsingin Sanomat kirjoitti 23.10. 2021 pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kaoottisesta tilanteesta. HS:n mukaan lähijunaliikenteestä vastaava VR on parin viime kuukauden aikana perunut sadoittain junavuoroja. ”Elokuussa peruttuja vuoroja oli lähijunaliikenteessä noin 560 ja syyskuussa noin 460. Peruttuja vuoroja on ollut eri reiteillä koko lähiliikennealueella.”
Jutussa kerrotaan, että peruutuksia syntyy, koska muut kuljettajat eivät ole valmiita tuuraamaan junakuljettajia, jotka ovat joutuneet jäämään kotiin esimerkiksi äkillisten sairastumisten tai korona-altistusten vuoksi. ”Valtaosa työntekijöistä katsoo, että työn kuormitus on kasvanut työnantajan uusien työehtosopimustulkintojen vuoksi niin paljon, ettei joustohaluja ole.”
VR ALIHINNOITTELI ITSENSÄ TAHALLAAN
VR:n kuljettajien mukaan työn kuormitus on lisääntynyt rajusti, koska VR on alkanut tulkita voimassa olevaa työehtosopimusta uudella tavalla. Työnantaja on turvautunut uusiin tulkintoihin sen jälkeen kun VR voitti Helsingin seudun liikenteen (HSL) järjestämän lähiliikenteen kilpailutuksen tarjouksella, joka oli liiketoiminnan kannattavuuden kannalta kestämättömän halpa. Kilpailutusvaiheessa HSL arvioi saavansa sillä ”maltillisia säästöjä” ja ennakoi sopimuksen aiheuttavan noin 60 miljoonan euron vuosittaiset kulut. VR:n voittoisa tarjous oli 36 miljoonaa euroa vuodessa.
Kun Yle uutisoi kilpailutuksen voittajasta 5.5.2020, lupasi VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson mm. liikennöinnin tehostettua täsmällisyyttä ja luotettavuutta. ”Parannetaan kunnossapitoa, ja kehitetään liikenteen ohjausta, jotta mahdolliset häiriötilanteet ratkeavat nopeammin. Asiakkaille se tarkoittaa käytännössä täsmällisempää ja luotettavampaa liikennettä”, Jansson sanoi Ylen jutussa. Lupausten pettämisen lisäksi VR on joutunut maksamaan HSL:lle sopimussanktioita tämän vuoden elokuussa noin 600 000 euroa ja syyskuussa noin 900 000 euroa.
LÄHILIIKENTEEN EPÄONNISTUNEEN KILPAILUTUKSEN VARJO HEITTYY NYT HKL:N PÄÄLLE
Siitä huolimatta, että lähiliikenteen kilpailutus poiki HSL:lle yllättävän halvan sopimuksen oli se muuten iso pettymys kuntayhtymälle – ja myös Liikenne- ja viestintäministeriölle. Lähiliikenteen kilpailutuksen kautta sekä LVM että HSL halusivat avata ulkomaisille yhtiöille pääsyn Suomen raideliikennemarkkinoille.
Alun perin vuonna 2017 julistetun kilpailutuksen kohteena olivat sekä HSL-alueen lähiliikenne että Etelä-Suomen taajamaliikenne. Näin laajan kokonaisuuden kilpailuttamisen uskottiin houkuttelevan isoja ulkomaisia operaattoreita, ja aluksi näin näytti käyvän. Ainakin ruotsalainen valtionyhtiö SJ ja Tukholman paikallisjunia ja metroa operoiva MTR Nordic ilmoittivat olevansa kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa Suomen markkinoille.
HSL:n tavoitteena tuossa kilpailutuksessa oli siis koota sen piiriin mahdollisimman laaja raideliikenteen sopimuskokonaisuus, jotta se olisi kiinnostanut useampaa ulkomaista operaattoria. Kilpailutus kuitenkin lässähti kasaan. Ensin siitä rajattiin pois taajamaliikenne, ja lopulta jäljelle jääneestä lähiliikenteestä teki tarjouksen vain kaksi yhtiötä – VR ja englantilainen Go-Ahead Group. Vaikka brittiyhtiön tarjous hylättiinkin tarjouspyynnön vastaisena, ilmoitti HSL, että VR oli joka tapauksessa parempi tarjousten vertailussa sekä laadun että hinnan osalta.
Kun HSL vertaa bussiliikenteen ja raideliikenteen tilannetta, kilpailun merkitys korostuu. Bussiliikenteen puolella on jatkuvasti useita kilpailuja meneillään, ja HSL:n näkökulmasta tämä osoittanee kilpailun toimivan halutulla tavalla. Bussiliikenteessä yksittäinen kilpailutus ei ole niin ratkaiseva kilpailuun osallistuvalle yhtiölle, toisin kuin nyt raideliikenteessä. HSL ei siis suinkaan ole luopunut ajatuksestaan kilpailuttaa raideliikennettä – eikä tätä ajatusta ole varmasti haudattu myöskään LVM:ssä.
KAUPUNKIRAIDELIIKENTEEN SEUDULLISUUDEN TÄHTÄIMESSÄ PALJON ENEMMÄN KUIN VAIN VANTAAN RATIKKA
HKL:n yhtiöittämisen yhteydessä on puhuttu paljon seudullisuuden kasvavasta roolista kaupunkiraideliikenteelle. Tällä on tarkoitettu lähinnä Vantaan suunnitteluvaiheessa olevaa ratikkalinjaa. Kokonaan sivuun julkisesta keskustelusta on jäänyt HKL:n yhtiöittämisen merkitys koko raideliikenteen kilpailulle Suomessa. Raideliikennealaa hyvin tuntevien tahojen mukaan HKL:n yhtiöittämisen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on juuri kiihdyttää tuota kilpailua.
LVM ja HSL haluavat tarjota ulkomaalaisille operaattoreille luontevan väylän maamme raideliikennemarkkinoille. Koska isot kansainväliset operaattorit toimivat usein sekä raskaassa että kevyessä raideliikenteessä, on tärkeää saada kaupunkiraideliikenne mukaan kilpailun piiriin. Pääkaupunkiseudun raitiovaunuliikenteen kilpailun avaaminen palvelee siis myös junien lähi- ja kaukoliikenteen kilpailutuksia, koska sen kautta voidaan tarjota ulkomaalaisille operaattoreilla riittävän kattavaa kilpailunäkymää.
Tässä laajemmassa näkymässä kaupunkiraideliikenteen seudullisuus tarkoittaakin suurempia kilpailukokonaisuuksia tai vaihtoehtoisesti useita peräkkäisiä pienempiä kilpailutuksia, kuten bussiliikenteessä nyt tapahtuu. HSL:n tehtäväksi – ja voisi sanoa jopa etuoikeudeksi – jää käydä vuoropuhelua raideliikenteen markkinatoimijoiden kanssa ja varmistaa mikä kilpailutusmalli houkuttelee eniten toimijoita mukaan kilpailuun.
Helsingin kaupungin ja HSL:n kokoomusjohdon halu kilpailuihin markkinoihin näkyy käyvän yksiin LVM:n pitkäaikaisen kiinnostuksen kanssa luoda valtakunnalliseen junaliikenteeseen kilpaillut markkinat. Kaupunkiraideliikenteen kilpailun avaaminen palvelee näin laajempaa tavoitetta houkutella ulkomaisia operaattoreita Suomen rautatiemarkkinoille.
Petri Lillqvist
puheenjohtaja
Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry